TOKYOn historia
TOKYOwiki
- in English: History of TOKYO
TOKYOn historia on yhtä värikäs kuin sen toimintaa pyörittäneet ihmisetkin. Ylioppilaskunnan nimi on suomeksi Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta, ruotsiksi Konstindustriella högskolans studentkår ja englanniksi Student Union of the University of Art and Design Helsinki. Ylioppilaskunta käyttää nimestään lyhennettä TOKYO. Se kirjoitetaan isoin kirjaimin ja se taipuu ilman kaksoispistettä: TOKYOn, TOKYOlle ja niin edelleen.
Sisällysluettelo |
1960-luku
Lyhenne TOKYO on peräisin sanoista Taideteollisen Oppilaitoksen Kuvaamataidonopettajaosaston Ylioppilaskunta, joka 1961 perustettu TOKYO alkujaan oli. TOKYO yhdistyi Taideteollisen Oppilaitoksen (TTO) oppilaskunta TOOK:iin 1967. Muutama vuosi perustamisen jälkeen myös muiden silloisen Taideteollisen oppilaitoksen osastojen ylioppilaat saivat liittyä TOKYOon. Ylioppilaskunnan toiminta oli alusta asti vireää. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin ilman kummempia seremonioita Pentti Hietanen (hpj 62-63). TOKYO pyrki omaksumaan akateemisen systeemin ottamalla mallia suuremmista ylioppilaskunnista ja apua Suomen Ylioppilaskuntien Liitolta (SYL). Alettiin mm. järjestää akateemisia tanssiaisia juhlapukuineen. Toiminta oli kuitenkin melko pienimuotoista eikä vielä tuolloin katsottu tarpeelliseksi rakentaa etujärjestöä. Tältä ajalta on myös TOKYOn tunnus, spiraali, joka valittiin suunnittelukilpailun pohjalta.
Vuosina 1966-1968 puheenjohtajana toimi Yrjö Sotamaa. Tuolloin TOKYO asetti ensimmäiset koulutuspoliittiset tavoitteensa: Sotamaa mm. pyrki vaikuttamaan Taideteollisen oppilaitoksen muuttamiseksi korkeakouluksi. Vuonna 1967 TOKYO yhdistyi Taideteollisen oppilaitoksen oppilaskunta TOOK:iin. Sotamaa pyrki luomaan kansainvälistä yhteistyötä ja tuloksena perustettiin SDO (Skandinaviska Designstuderandes Organisation) joka oli pohjoismainen muotoiluopiskelijoiden yhteistyöjärjestö. Tämä tuli myöhemmässä vaiheessa vaikuttamaan myös korkeakoulun kansainvälistymiseen. Muita yhteistyöjärjestöjä olivat mm. Ornamo ja ASE(?).
Yrjö Sotamaan seuraajaksi valittiin Lasse Lyytikäinen joka toimi puheenjohtajana vuosina 1968-1969. Tuolloin ylioppilaskunnalle tarjottiin Ateneumin kellarissa sijainnutta kipsinvaluun käytettyä tilaa, kipsikellaria. Lyytikäinen päätti että tilasta tehtäisiin kahvio. Likainen tila kipsattiin valkoiseksi ja sinne hankittiin myyntipöytiä ja tuoleja. Opiskelijat maalasivat joitakin siellä olleita patsaita ja välillä toiminta karkasi käsistä kun myytiin keskiolutta. Paikan nimi vääntyi käytössä Kipsariksi joka on säilynyt ylioppilaskunnan baarin käytössä tähän päivään saakka.
1970-luku
1970-luvulla ylioppilaskunta politisoitui merkittävästi. TOKYOn toiminta oli voimakkaasti vasemmistolaista. Pelkästään kevään -77 tärkeitä tapahtumia olivat palestiina-solidarisuusviikko, opiskelija-asuntola seminaari, rauhan viikko, laitosneuvostojen vaalit, kv-naisten päivä, Suomen ja Neuvostoliiton nuorison ystävyysviikko, YYA-sopimuksen vuosipäivä, ETY-teemapäivä, vappu, Suomi-Vietnam seuran keräys ja monia muita tapahtumia.
Aikakauden merkittäviä hankkeita olivat Pasila-talohanke korkeakoulun uusiksi tiloiksi ja Taideopiskelijoiden maailmannäyttely Ateneumissa. Pasila-talo jäi lopulta toteutumatta vaikka suunnitelmat olivat pitkällä ja TOKYO edisti hanketta mm. järjestämällä symbolisen talon peruskiven muuraustilaisuuden. Maailmannäyttely oli tapahtumana ainutlaatuinen sillä mukana olivat kaikki taideopiskelijat sekä arkkitehtiopiskelijat.
"Me ei äänestetty koskaan, mutta kokouksissa huudettiin ihan helvetisti."
- Hilkka Vepsälä, hpj -79 (myöhemmin SYL:n pj)
1980-luku
1980-luvulle tultaessa TOKYO halusi irroittautua edellisvuosikymmenen yltiöpäisestä poliittisesta aktiivisuudesta. Toiminta hiljeni mutta keskittyi edelleen tapahtumien ympärille. TOKYOn asema vahvistui uudistuneiden asetusten myötä: Kaikkien opiskelijoiden oli kuuluttava ylioppilaskuntaan. Syntyi nykyinen hallintomalli (edustajisto-hallitus)
TOKYO pyrki järjestämään erilaisia taidetapahtumia ja näyttelyitä ja avusti jäsenistöään mahdollisuuksien mukaan omien tapahtumien järjestämisessä. Ylioppilaskunta tuki opiskelijoiden harrastustoimintaa järjestämällä tiloja ja etsimällä vetäjiä eri harrastuspiireille. Yksi erikoisimmista hankkeista oli TOKYOn kartanoksi nimetty vanha koulurakennus joka oli vuokrattu Helsingiltä ylioppilaskunnan käyttöön. Siitä oli tarkoitus kehittää opiskelijoille ja muille kulttuurialan ihmisille taide- ja kulttuurikeskus. TOKYOlla oli myös "maineikas" jalkapallojoukkue TTK:n Torpeedo.
”Me järjestettiin Vanhalla taideopiskelijoiden maailmannäyttelyksi nimetty viikon kestänyt happening. Taideteollinen, Taideakatemialaiset, Sibis ja Teatterikorkealaiset sekä arkkitehtiopiskelijat toimivat ensimmäistä kertaa yhdessä. Mukana oli parisataa opiskelijaa.”
- Pekka Harni, hpj 83-84
1990-luku
1990-luvulla edustajiston jäsenmääräksi muutettiin 20 ja hallituksen 7.
Vaikka vuosikymmenen alku oli aktiivinen sen puoliväliin tultaessa toiminta kuihtui hiljalleen. TOKYO hankki itselleen galleriatilan Bulevardilta jossa jonkinaikaa sijaitsi myös ylioppilaskunnan toimisto.
Kevään -90 tapahtumia olivat SVYP+TOKYO bileet, TOKYOn kevätnäyttely, Opiskelijan näkökulma –palaveri. Vuonna -91 TOKYO järjesti pohjoismaisen taideopiskelijoiden seminaarin johon osallistui yli 50 taideteollisen alan opiskelijoita. TOKYOn joulumyyjäiset järjestettiin Vanhalla ylioppilastalolla ja toimistolla pyöritettiin pienimuotoista edellisvuosien pääsykoetehtävien sekä kirjojen myyntiä.
Bulevardin Into-gallerian toiminta kuihtui tappiollisena mutta ylioppilaskunnalla on edelleen galleriaan hankittuja teoksia varastossaan. Vuosikymmenen puoliväliä voisi luonnehtia TOKYOn "mustaksi" ajanjaksoksi sillä tuolloin muutamat aktiivit etääntyivät jäsenistöstä, toimintaa ei juuri ollut ja ilmeni rahavarojen väärinkäyttöä.
”Kun aloitin TOKYOn puheenjohtajana -97, toiminta oli melkein pysähtynyt, eikä ollut kontakteja mihinkään suuntaan. Ensimmäinen juttu oli saada kontakti opiskelijoihin, että he muistaisivat kuuluvansa tällaiseen järjestöön ja että järjestöä voi myös käyttää.”
”Kun oli saatu ehdokkaita, ruvettiin järjestämään bileitä, osittain yhdessä muiden taidekorkeakoululaisten kanssa. Kun tällä tavalla oli oli päästy vähän jaloilleen ja kiinnostusta syntyi, tuli uusia toimijoita ja otettiin ohjelmistoon poliittisia tavoitteita.”
- Aleksi Bardy, hpj 1997
2000-luku
Toiminta parantui jatkuvasti. 2000-luvun alussa TOKYO on aktivoitui ja toiminta on kohtasi uusia haasteita kuten ulkomaalaisopiskelijoiden kasvun. 2000-luvulla toiminta on ollut järjestäytynyttä. TOKYOlle on saatu pääsihteerin avuksi osa-aikainen järjestösihteeri ja kokeiltiinpa myös korkeakouluharjoittelija-kv-sihteeriäkin. Vuonna 2008 ylioppilaskunta palkkasi Taideteollisen korkeakoulun kanssa yhteistyössä koulutuspoliittisen koordinaattorin. Myös Kipsarin toiminta laillistettiin ja syntyi Kipsari Oy.
Toiminta keskittyy enemmän edunvalvontatyöhön kuin tapahtumien järjestämiseen mutta bileitä järjestetään edelleen ja Maskerad –vuosijuhlat ovat vakiintuneet uudelleen. Muuta toimintaa ovat mm. Joulumyyjäiset, liikuntapalvelut ja erilaiset tempaukset ja vuoden opettajan ehdottaminen. Taideteollinen korkeakoulu palkitsee TOKYOn valitseman vuoden opettajan palkankorotuksella. TOKYO otti ensimmäisenä ylioppilaskuntana käyttöön wikipohjaisen kotisivunsa TOKYOwikin vuonna 2006, ja 2008 TOKYO päätti lahjoittaa ensimmäisenä ylioppilaskuntana 0,7% kehitysyhteistyöhön.
Myös Ars Yo:n rooli on korostunut ja pienemmät ylioppilaskunnat Teyo, KUVYO (ent. STAKO) ja SKY on saatu mukaan yhteistyöhön.
Nykypäivä
Yliopistolaitoksen rakenteellisen kehittämisen myötä TaiK on liittymässä yhteen Teknillisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun kanssa. Myös ylioppilaskuntien yhdistyminen on mahdollista. TOKYOn toiminta taideopiskelijoiden edunvalvojana tulee jatkumaan muodossa tai toisessa.
Mikäli yliopistolaki toteutuu esitetyssä muodossaan TOKYOn hallinnolliset velvollisuudet siirtyvät Aalto-yliopiston ylioppilaskuntaan 1.1.2010 alkaen. TOKYOn opiskelijatoimintaa jatkuu Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan rahoittamana TOKYO ry:n muodossa.
Katso myös
| | TOKYOn historia | |||
| TOKYOn toiminta 2007 pj. Markus Koljonen | TOKYOn toiminta 2008 pj. Noora Jaakkola | TOKYOn toiminta 2009 pj. Henna Immonen |
||

