Suomen ylioppilaskuntien liitto

TOKYOwiki

Uudelleenohjattu sivulta SYL

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on Suomen suurin opiskelijajärjestö, jonka jäseninä ovat Suomen kaikkien yliopistojen ylioppilaskunnat. SYL valvoo opiskelijoiden etuja valtakunnallisella tasolla.

SYL:n keskeiset vaikuttamisen alueet ovat koulutuspoliittinen, sosiaalipoliittinen ja kansainvälinen toiminta. SYL hoitaa myös opiskelijakortti- ja opiskelija-alennusasioita sekä tarjoaa jäsenjärjestöilleen eli ylioppilaskunnille neuvonta- ja tiedotuspalveluita.

[muokkaa]

Historia

Tätä sivua on toivottu parannettavaksi. Voit auttaa TOKYOwikiä muokkaamalla artikkelia ja keskustelemalla artikkelin keskustelusivulla.

SYL perustettiin vuonna 1921.

1800-luvulla, kun aleksanterin akatemia (helsingin yliopisto) siirrettiin helsinkiin.

Opiskelijaliikkeen alku kumtäkt:n kentällä, kansallislaulun laulu, opiskelijat lauloivat ensin. tätä pidetään opiskelijaliikkeen alkuna.

1900-luvun alkupuolella opiskelijajärjestöjä perustettiin

SYL perustettiin alkujaan pitämään yllä opiskelijajärjestöjen kansainvälisiä yhteyksiä. (on international level). aika pian tarkoitusta laajennettiin.

20-30 luku oli kansallismielistä opiskelijaliikehdintään. suomen kieli kielitaistelussa (suomi-ruotsi), kansallismielisyys. olivat hyvin varmoja patriotismista.

tähän aikaan oli vain pari tuhatta yliopisto-opiskelijaa, ja status oli erittäin korkealla ja työpaikka varma.

50-60-luku oli ylioppilasliikkeen laajentumisen aikaa

50-luvulla SYL perusti YTHS:n (1954?). Alunperin perustettiin yliopisto-opiskelijoiden tuberkuloosirokotusta varten. YTHS ol

Ylioppilaskunnat rakennuttivat opiskelija-asuntoja

70-luvulla sisäinen poliittinen taistelu opiskelijaliikkeen sisällä, mutta myös suuria projekteja, kuten terveydenhuolto ja asuntoloita. 70-luvun alussa perustettiin opintotuki ja opintolaina, ennen sitä vain hyvin harvat opiskelijat saivat rahoitusta.

Opetusministerillä ja ministeriöllä ei ollut asiantuntemusta opintotukea varten, joten he kysyivät SYL:iltä, joka laati opintotuen mallin.

80-luvulla kehitettiin opintotukijärjestelmää. ylioppilaskunnat olivat myös juhlimista ja tilaisuuksia eikä enää edunvalvontaa

90-luvun alussa opintotukilaki muuttui, parantaen opiskelijan asemaa. 90-luku oli järjestelmän vakiintumisen aikaa, samaan aikaan kun suomessa oli kova lama.

2000-lukua pidetään asiantuntijuuden kautena ja liikkeen ammattimaisenjärjestäytymisen aikana.

Perustuu pääsihteerin esitelmään

lisää tietoa:

http://www.syl.fi/mika_syl/historia/document_view

[muokkaa]

Nykytila

Opiskelijat ovat vahvasti edustettuina opiskeluun liittyvissä asioissa: toimeentulossa, korkeakouluasioissa jne...

Kun mitä tahansa opiskelijoihin liittyvää tulee esille, ottaa opetusministeriö yhteyttä SYLiin. Näkökulmat menevät myös hyvin opetusministeriön tietoon.

Suomessa hallinnollinen hierarkia on matala, ja on helppoa ottaa yhteyttä keneen vain.

Lobbaamista, otetaan yhteyttä ministereitä ja heidän avustajiaan, edustajia ja niin poispäin. Halutaan antaa ymmärrys että muutokset joita SYL ajaa ovat toteuttamisen arvoisia.

Ongelmina näetään, että henkilöt jotka toimivat ovat nuoria ja kokemattomia, eikä voida toteuttaa tarpeeksi tehokkaasti aina esimerkiksi verrattuna ammatti- ja työnantajaliittoihin.

Kuitenkin, monet kansanedustajat ovat olleet ylioppilaskunta-aktiiveja, ja nostalgia ja ymmärrys ja muistot opiskeluajoilta saavat sympaattiseksi opiskelijan huolille.

Uuden yliopistolain osa ylioppilaskunnista on SYL:n kokonaan kirjoittama.

Nykyään ministeriöt rahoittavat projekteja mutteivat enää pysty toteuttamaan itse. esimerkiksi opiskelukyky-hanke. Vaikka tämä viekin voimia ja energiaa ja saattaa tuntua turhalta, mutta tutkimus tuo lisää tietoa opiskelijoista.

"Media communication" on tärkeä osa opiskelijatoimintaa:

Yritetään muutta julkista mielipidettä opiskelijoista ja opiskelijoiden asemasta

kannanottoja ja ulostuloja

järjestetään myös koko maan kattavia mielenosoituksia ja kampanjoita, esimerkiksi opintorahan nostamisen puolesta. 80-luvun alussa opintoraha vastasi nykyään kaksinkertaista määrää, sen jälkeen inflaatio söi rahan arvon. opintoraha ei ollut noussut 14 vuoteen. Suunta oli kääntymässä jo opintolainan korostamiseen, mutta tämä muuttui.

2000-luvun 10 000 opiskelijan suurmielenosoitus opintorahan nostamisen puolesta, mutta ei saatu korotusta

2006 ylioppilaskuntaliike päätti ottaa opintorahan korotuksen ainoakseen tavoitteekseen. Mielenosoituksia järjestettiin jokaisessa kaupungissa. tiedon leviäminen oli erittäin tehokasta. SYL harjoitti ammattimaista lobbaamista. Ylioppilasliike sai muutettua julkisen mielipiteen, ja ihmiset alkoivat ajattelemaan että opiskelijat eivät ole saaneet korotusta ja se on väärin. Opiskelijat etsivät jokaisen ehdokkaan ennen vaaleja ja kysyi jokaiselta ennen vaaleja mikä heidän mielipiteensä on.

SYL:n puheenjohtaja lähetti tekstiviestin jokaiselle puolueen puheenjohtajalle, eikä antanut mahdollisuutta kieltäytyä.

2000-luvulla on pystytty asettamaan tavoitteita, jotka kaikki ylioppilaskunnat voivat hyväksyä. Jokaisen ylioppilaskunnan on pitänyt luopua jostain, mutta tällä tavoin on saatu yhteistä voimaa

juuri parhaillaaan keskustellaan mitkä ovat seuraavat suuret tavoitteet. Kuinka tulisi järjestäytyä uudelleen, jotta ylioppilaskunnat palvelevat paremmin opiskelijoita ja ajavat opiskelijan etua paremmin. parhaillaan yliopistoissa on tapahtumassa korkeakoulumuutos ja kansainvälistyminen.

[muokkaa]

Liittokokous

Liittokokous, tuttavallisemmin liittari, on SYL:n ylin päättävä elin. Ylioppilasliike kokoontuu kerran vuodessa liittokokoukseen, jossa päätetään SYL:n linjasta, seuraavan vuoden toiminnasta kuten toteutettavista kampanjista sekä taloudesta.

Kaikkia Suomen noin 145 000 yliopisto-opiskelijaa edustavan Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous järjestetään joka syksy yleensä Espoon Hotelli Korpilammella. Kokouksessa valitaan SYL:lle puheenjohtaja ja kuusi muuta hallituksen jäsentä vuodelle 2009 sekä linjataan ensi vuoden opiskelijapolitiikasta.

Kokous alkaa liittokokouspuheella, ja puhujina on nimekkäitä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Vuonna 2008 puhujana oli EU-komissaari Olli Rehn. Liittokokoukseen osallistuu yhteensä noin 330 edustajaa kaikista Suomen 21 ylioppilaskunnista. Liittokokous päättää liiton toimintasuunnitelmasta. Vuonna 2008 esille nousevia kysymyksiä olivat muun muassa yliopistolain ja yliopistojen rahoituksen jatkovalmistelu sekä opiskelukyvyn edistäminen ja opiskelijoiden hyvinvointi.

Pääartikkeli Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous

[muokkaa]

Sektoritapaamiset

SYL järjestää säännöllisiä tapaamisia kaikille Suomen ylioppilaskuntien hallitusten jäsenille ja työntekijöille. Tapaamisia järjestetään korkeakoulupolitiikkaan, sosiaalipolitiikkaan, kansainvälisiin asioihin, viestintään, kehitysyhteistyöhön ja ylioppilaslehtiin liittyen.

Tapaamisissa suunnitellaan ylioppilasliikkeen yhteisiä tavoitteita, käsitellään muutoksia korkeakouluissa, puhutaan uutisista, kehitellään uusia toiminnan tapoja ja saadaan henkistä tukea samaa työtä tekeviltä ihmisiltä. Tapaamisissa vietetään myös yhteistä aikaa ja tutustutaan toisiin.

[muokkaa]

Miksi mukaan?

Ylioppilasliike on erittäin vitaali ja elävä, eikä jähmeä kuten valtionhallinto. Aktiivisena opiskelija tapaa ja tutustuu moniin kiinnostaviin ihmisiin, toisiin opiskelijoihin ja yhteiskunnallisiin vaikuttajiin. Aktiivi pystyy näkemään vaikuttamismahdollisuutensa ja toimimaan yhteiskunnassa. Ylipäänsä tunnelma on innostava ja työ kiinnostavaa.

"Joka päivä oppii uutta, ja näkee mitä yhteiskunnassa voisi muuttaa ja mitä kukaan ei ole vielä muuttanut." Ylioppilaskunta-aktiivisuus antaa onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja toimia yhteiseksi hyväksi.

TOKYO on ollut kautta historian hyvin aktiivinen SYLissä muihin pieniin ylioppilaskuntiin verraten. SYL:n pääsihteeri Tuomas Viskari näkee tämän hyvänä asiana, sillä vaikuttamiseen ja päätöksentekoon kaivataan erilaisia näkökulmia. TOKYOta pidetään hyvänä argumentoijana ja uusien avauksien tekijänä. Koska taideopiskelijoita on niin vähän, SYLissä on vähän tietoa taideopiskelijoiden asemasta, jo tämän vuoksi aktiivisuus on kaivattua. TOKYOn hyvät henkilövalinnat ja hallituksen jäsenet sekä aktiivinen osallistuminen antavat TOKYOlle kokoaan enemmän valtaa.

TOKYO voi nimittää ehdokkaita Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen liittokokouksen päätettäväksi. Vuoden 2010 jälkeen nimitykset tekee Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, mutta TOKYO voi silti olla aktiivinen ja esittää kiinnostuneita taikkilaisia.

[muokkaa]

Yhteystietoja

Mikäli olet kiinnostunut Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksesta tai liittokokoukseen osallistumisesta, ota yhteyttä TOKYOn hallitukseen niin keskustellaan enemmän. TOKYO on ensisijainen taho, johon ottaa yhteyttä yliopistossa, ylioppilaskunnassa tai valtakunnallisessa liittyvissä asioissa. TOKYO hoitaa yhteyden Suomen ylioppilaskuntien liittoon.

TOKYOn yhteystiedot