HYY

TOKYOwiki

Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY) kuuluvat kaikki Helsingin yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat.

Historia

Ylioppilaskunta syntyi alkuaan osakuntien yhteistyöelimeksi. Se perustettiin virallisesti vuonna 1868, kun keisari Aleksanteri II antoi asetuksen, jolla virallistettiin ylioppilaiden yleiset kokoukset. Silloisessa Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa opiskeli alle tuhat ylioppilasta. Yhteisön alkuperäinen nimi oli Suomen ylioppilaskunta, mikä muutettiin vuonna 1928, muotoon Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, kun maahamme oli jo perustettu myös muita monialaisia yliopistoja.

Ylioppilaiden (todellisen tai pelätyn) alkoholinkäytön ja rettelöinnin tähden ylioppilaskunnalle myytiin tontti silloisen Helsingin kaupunkikeskustan eli Senaatintorin ympäristön ulkopuolelta, Espoon tullinpuomin vierestä. Tälle Heikinkadun (nykyinen Mannerheimintie) ja Aleksanterinkadun kulmauksessa sijaitsevalle tontille valmistui vuonna 1870 nykyinen Vanha ylioppilastalo, jonka rakentamiseen käytetyt varat hankittiin osaksi kansalaiskeräyksellä ja suurelta osin pitkäaikaisina lainoina. Viereen valmistui vuonna 1910 Uusi ylioppilastalo, silloin nimellä Osakuntatalo.

Toisen maailmansodan jälkeen suuri rakennushanke oli vuosina 1947-1952 Etu-Töölöön rakennettu Domus Academican opiskelija-asuntola. Samoihin aikoihin rakennettiin lisäksi Vanhan ja Uuden ylioppilastalon viereen, Kaivokadun puolelle ylioppilaskunnan omistama, liiketiloiksi vuokrattu Kaivotalo, joka myöhemmin, 1980-luvun alussa laajennettiin nykyiseksi Kaivopihan liikekeskukseksi.

Ylioppilaskunnan keskeinen toimintamuoto oli myös oma kirjasto, joka oli perustettu jo vuonna 1858 yhdistämällä osakuntien kirjakokoelmat. Tämä Almänna studentbibliotek eli nykyinen Helsingin yliopistonOpiskelijakirjasto toimi HYY:n kirjastona vuoteen 1974, jolloin sen hallinta siirtyi yliopistolle. Ylioppilaskunnan oma lehti Ylioppilaslehti alkoi ilmestyä 1913. Vuonna 1953 ylioppilaskunta alkoi perustaa opiskelijaruokaloita, joista kehittyi nykyinen UniCafe -ketju.

Nykypäivä

Nykyään Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on yli 29 000 jäsentä.

HYY on yksi maailman vauraimmista ylioppilaskunnista. Tämä johtuu siitä, että kaupungin sille aikanaan "keskustan ulkopuolelta" myymät alueet sijaitsevat nyt aivan Helsingin liikekeskustassa ja kuuluvat kaupungin kalleimpiin neliöihin. Ylioppilaskunta harjoittaa liiketoimintaa HYY Yhtymän kautta. Kiinteistötaloutensa kautta ylioppilaskunta omistaa Vanhan ja Uuden ylioppilastalon sekä Kaivopihaa ympäröivät liikerakennukset. HYY Yhtymän markkina-arvo oli syksyllä 2007 lähes 200 miljoonaa euroa

Ylioppilaskunnan korkein päättävä elin on 60-jäseninen edustajisto. Se valitaan kahden vuoden välein parittomina vuosina avoimilla ja suhteellisilla vaaleilla, joissa äänioikeutettuja ovat kaikki HYY:n jäsenet. Edustajisto mm. valitsee ylioppilaskunnan hallituksen, pääsihteerin ja puheenjohtajiston sekä Ylioppilaslehden päätoimittajan. Hallitus käyttää ylioppilaskunnan yleistä hallinto- ja toimeenpanovaltaa, pääsihteerin johtama sihteeristö huolehtii ylioppilaskunnan käytännön toiminnasta. Puheenjohtajiston asema on ensisijaisesti muodollinen, vanhaa sanontaa mukaellen ”HYY:n hallituksen puheenjohtaja tekee likaisen työn, HYY:n puheenjohtaja kunnioittaa läsnäolollaan.” Ylioppilaskunnan puheenjohtaja on tällä hetkellä FM Walter Rydman, hallituksen puheenjohtaja fil.yo Pasi Hario ja pääsihteeri FM Katariina Styrman. Ylioppilaskunnan talousjohtajana ja HYY Yhtymän toimitusjohtajana toimii OTK Heikki Härö ja hallituksen puheenjohtajana valt.yo Otto Bruun.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta viettää vuosittain vuosijuhlaansa 26.11. sekä toista virallista juhlapäiväänsä Floran päivää vuosittain 13.5. Maamme-laulun ensiesittämisen kunniaksi vuonna 1848, jolloin ylioppilaat esittivät sen Suomessa ensimmäisinä Kumtähden kentällä, nykyisessä Kumpulassa. Ylioppilaskunnan ja sen piirissä toimivien noin 250 opiskelijajärjestön vuosijuhlissa käytetään ns. akateemisia kunnia- ja ansiomerkkejä. Ylioppilaskunnan nauha on sininen, ja siitä on kapea ja leveä versio. HYY:n hallitus- ja ansiomerkkejä kannetaan kapeassa nauhassa sekä puheenjohtajiston ja kunniamerkkejä leveässä nauhassa.

Ylioppilaskunnan jakamista huomionosoituksista korkein on ylioppilaskunnan puheenjohtajiston merkki leveässä purppuranauhassa. Se voidaan myöntää ylioppilaskunnan kunnianosoituksena erittäin merkittävästä toiminnasta yhteiskunnan tai ylioppilaskunnan hyväksi. Merkki on jaettu kautta aikojen alle 30 kertaa ja sen ovat saaneet presidentit K. J. Ståhlberg, Risto Ryti, C. G. E. Mannerheim, J. K. Paasikivi, Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari sekä Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Muita merkinsaajia ovat olleet mm. presidentti Václav Havel, silloinen mielipidevanki ja myöhempi presidentti Nelson Mandela, akateemikko Georg Henrik von Wright, kanslerit Antti Tulenheimo, Edwin Linkomies, Mikko Juva, Nils Oker-Blom ja Risto Ihamuotila, valtioneuvos Johannes Virolainen, ministerit Ahti Karjalainen ja Elisabeth Rehn, taiteilijat Jean Sibelius, Väinö Linna, Alvar Aalto ja Tove Jansson, professori Matti Klinge sekä kauppaneuvos Tapio Kiiskinen.